Kakkosen kausiennakointia

Syksy ja Suomen Cupit ovat alkaneet ja nyt on vuorossa liiton sarjojen avaaminen myös kakkosdivisioonan osalta. Kesähelteiden aikana totutusti suurinta huomiota lajin parissa kiinnitti pelaajien seurasiirrot ja sarjojen lohkojakojen muodostumiset. Etelä­- Suomen kakkosdivisioonan kovasta tasosta kertoo, että useammassa joukkueessa esiintyy jopa liigassa meritoituneita pelaajia puhumattakaan divarista ja nuorten SM­-liigasta. Odotettavissa on jälleen hieno salibandykausi, jota tulee sävyttämään tiukat taistelut mahdollisesta sarjanoususta ja vastaavasti katkerat kamppailut sarjasäilymisistä.

Niin sanotut asiantuntijat asettelevat mielellään joukkueita etukäteen paremmuusjärjestyksiin. On hyvä jälleen muistuttaa, etteivät mitkään ennakkoarvioinnit ja veikkaukset vaikuta joukkueiden menestymisiin, eivät liioin vanhat saavutukset tai nimet pelaajaluetteloissakaan. HIFK- toimitus tekee oman listansa ja myöntää rehellisesti ensi keväänä olleensa jälleen väärässä, ainakin joiltain osin.

Toisen divisioonan Etelä­-Suomen kakkoslohkossa Helsinkiä edustavat HIFK, Jokerit, Valtti ja M­Team II. Vantaalle ovat itsensä rekisteröineet Greasers, Pirates, AC HaKi, KorsKa ja Tiikerit. Lohkon täydentävät Espoossa majaa pitävä FLOB ja hyvinkääläinen SCH.

Sarjasijoituksia veikatessa olisi helpompi tyytyä vain arvioimaan ketkä ovat ns. ylemmässä ja ketkä alemmassa kastissa. Kärkijoukkoon ovat varmimmin itsensä tunkemassa Tiikerit, Jokerit, M-Team II, AC HaKi ja Greasers. Alempaan ryhmään todennäköisemmin jäävät SCH, Pirates, Valtti, FLOB ja KorsKa. Omaa HIFK- joukkuettamme emme tässä arvioi, mutta tottahan toki mieluisaa olisi päästä parantamaan reilusti viime kauden sijoitusta ja yltää mukaan kärkijoukon kahinoihin.

Tiikerit on totutusti ollut laadukas, nuorekas ja urheilullinen joukkue ja niin myös tällä kertaa. Helppo on sijoittaa ainakin pienet rahansa Tiikereiden puolesta sarjaykköseksi tai vähintään kärkikolmikkoon kuuluvaksi. Kotikentällään joukkue on erityisen vahva ja menettää tuskin Tikkurilan parketilla montaakaan pistettä, jos lainkaan. Vieraissa Tiikereidenkään peli ei aina ole parasta huippua ja niinpä ainakin pari katkeraa tappiota on tiedossa matkapeleissä.

Jokerit sekoili viime vuonna nimekkäällä joukkueellaan pahasti ja peleistä jäi yleisölle hyvin kaksijakoiset tuntemukset. Parhaimmillaan Jokerit pelasi hyvää ja viihdyttävää salibandya, mutta liian usein otteet olivat lajille lähinnä noloja. Täksi kaudeksi joukkue on uudistunut lähes täysin. Iskukyky ja joukkuehenki ovat selvästi viime vuotta paremmat. Upeasti sujuneet harjoitusottelut lupaavat menestystä myös sarjassa. Yksilötaitoa hyökkäyspäässä ja erikoistilannepelaamisessa Jokereilla riittää valtoimenaan. Jalallinen liike ja puolustuspeli kokonaisuudessaan puolestaan saattavat olla joukkueen ongelma-alueita. Jokerit on vienyt pesäpallosta tutun kärkkymisen huippuunsa. Fiksumpina kuin pesäpallopelaajat heidän ei tarvitse huutaa metsä raikuen, onko pallo "täällä" vai "siellä". Herrat Eriksson ja Toivonen vain odottelevat rauhassa puolustajiensa lähettämiä bulgarialaisia kukkupalloa keskikentälle ja sitten vastustajan maalivahti saakin useimmiten kaivella palloa selkänsä takaa maaliverkoista. Huvittavaa ja samalla surullista on, että tämä tuntuu toimivan vuosi vuoden jälkeen. Uudet sarjaan tulleet eivät tajua koko juttua ja vanhemmat konkarit ylimielisyydessään ja jääräpäisyydessään eivät vaan usko. 

M-Team II tuottaa vuodesta toiseen kakkosdivariin laadukkaita pelaajia. Osa pelaajista on siirtynyt edustusjoukkueesta hieman kevyempiin hommiin ja toisaalta junioripuolelta tullaan näyttämään vanhemmille ukoille pelaamisen riemua. Pakko M-Team II on jälleen ennakoida sarjan kärkikastiin. Joukkueen pelaamiseen ainakin välillisesti vaikuttaa kilpailusääntö, joka estää sen nousemisen ykköseen. Kauden aikana, varsinkin mahdollisen hyvin sujuneen alun jälkeen, joukkue voi pelata paineettomasti ja rohkeasti. Toisaalta miten saada kaikki motivoitua pitkän kauden kaikkiin peleihin, kun todellinen panos puuttuu? M-Team II on kuitenkin viime vuosina näyttänyt hyvää urheilullisuutta pelaamalla kaudet alusta loppuun hyvällä asenteella ilman minkäänlaista "hengailua".

AC HaKi tekee parin vuoden jälkeen uutta tulemista salibandyn ylemmille sarjoille. Viime vuonna nousu kolmosesta kakkoseen oli rutiinijuttu. Täksi kaudeksi lupaavien nuorten tueksi ryhmään on saatu lisää taitoa ja kokemusta. Jotain todella mystistä pitää tapahtua, mikäli hakunilalaiset eivät löydy sarjan päätyttyä kärkipään sijoituksilta. Sarjan ykkössija olisi yllätys, mutta sijat 2-5 ovat todennäköisiä. HaKi tulee ehdottomasti olemaan sarjan mielenkiintoisimpia ja seuratuimpia joukkueita. Sarjan sisällä käydään luultavasti myös kovaa vantaalaisten keskinäistä nahinaa, johon HaKin tuleminen uutena ja toisaalta vanhana vaikuttajana tuo sopivaa lisäjännitettä.

Greasers pelasi viime kaudella varsin hyvän kauden. Sarjapaikan uusiminen sujui ongelmitta. Toisaalta ei aivan kovaa kärkinelikkoa (Tiikerit, Indians II, M-Team II, Raseborg) joukkue pystynyt haastamaan. Kärjen haastamisesta on tälläkin kertaa kyse. Joukkue ottanee jälleen yhden askeleen eteenpäin ja pistematka kärkeen kapenee ja vastaavasti häntäpäähän kasvaa. Greasers voi hyvinkin olla tämän sarjan todellinen yllättäjä. 

SCH on nähnyt toistaiseksi parhaat kautensa. Kokeneimmat ja samalla parhaimmat pelaajat ovat väistymässä tai väsymässä, eikä uusia samantasoisia pelimiehiä ole luultavasti ihan heti tiedossa. Uutta nostetta jäädään siis odottamaan. Rutiinia ja taitoa riittää toki joukkueessa vieläkin, mutta ei välttämättä enää sarjan kärkisijoille asti. Kakkosen keskikasti voi olla joukkueelle hyvä tavoite tälle kaudelle. Tämän jälkeen onkin sitten tehtävä uusia suunnitelmia jatkon suhteen ja mietittävä miten hyvinkääläinen salibandy saadaan uuteen kukoistukseensa tai edes säilymään kakkosdivisioonan kovenevassa kilpailussa.

Pirates teki nopean nousun alemmista sarjoista kakkoseen. Pelaajarunko koostuu vuosien takaisesta Tiikerit II- joukkueesta. Kaveriporukasta on muodostumassa pikkuhiljaa kakkosdivarin vakiokalustoa. Sarjassa säilyminen tulee toisella kakkosdivarikaudella olemaan todennäköistä, mutta läpihuutojuttuna se ei toteudu. Joukkueen toiminta alkaa olla pikkuhiljaa vedenjakajalla. Nykymuodossaan se on saavuttanut huippunsa. Selän takana vaanii joka vuosi uusia nousevia kykyjä suistamaan vanhat jyrät. Pirates on tässä suhteessa ensimmäisten joukossa liipaisimella. Mutta tämä kausi mennee vielä hyvin. Rutiini, perusosaaminen sekä joukkuehenki ja -kemia tuovat jatkopaikan myös ensi vuodeksi.

Valtti sai houkuteltua kesän siitomarkkinoilta itselleen kaksi kovaa nimeä. Iiro Oksasen ja Petri Pyysingin nimet huomioitiin salibandypiireissä. Pikkulinnut kuitenkin tietävät laulaa, että kova maalintekijä Pyysing olisi pitkään poissa kaukaloista jalkavamman takia. Tämä vie pakostakin paljon tulivoimaa koko joukkueelta. Nähtäväksi jää, millainen vaikutus Oksasen taidolla ja juonikkuudella on koko joukkueelle. Paljon saa kuitenkin tapahtua, mikäli joukkue kampeaa itsensä kärkikahinoihin.

FLOB yllätti viime kaudella asiantuntijat säilymällä sarjassa ilman karsintoja. Kova juoksupeli ja taistelutahto tehosivat tiettyihin joukkueisiin ja tarvittavat pisteet selviytymiskamppailussa saatiin noukituksi. Tänä vuonna ehkä aivan samanlaista yllätysmomenttia ei ole ja sarjapaikan säilyttäminen ilman karsintoja tulee olemaan astetta vaikeampaa. Asenteesta ei homma tälläkään kertaa jää kiinni, mutta kyseisessä sarjassa menestyäkseen joukkueelta pitäisi löytyä enemmän yksilötaitoa sekä taktista osaamista ja kypsyyttä.

KorsKa taistelee sarjapaikastaan kynsiin hampain. Joukkue on selvästi ylisuorittanut, jos se kykenee kahlaamaan sarjan suoralla säilymisellä. Todennäköisesti kuitenkin tappelu käydään putoamiskarsintojen ja suoran putoamisen välillä. Heittopussia ei kuitenkaan tässä lohkossa ole, ja niinpä KorsKakin tulee nappaamaan pisteitä sieltä täältä. Tasainen ehjä kausi ja omassa perussuorituksessaan pysyminen voi taata lisenssin ensi kaudeksikin kakkoseen, mutta se vaatii samalla jonkun kiistakumppaninsa osittaista epäonnistumista. 

Panda Antikainen